Ihmisen atomit

Yleistä

Ihminen, kuten kaikki muukin universumin materia, niin näkyvä kuin pimeä, sekä näkyvä että pimeä energia, koostuu atomeista.
Tai pistetään hiukan paremmaksi käyttämällä ns. ”luovaa hulluutta” ja ajatellaan, että kaikki on kasautunut yhdestä ainoasta pienen pienestä hiukkasesta, K-hiukkasesta. Sen massa on biljoonasosa elektronin massasta.

K-hiukkasen massa, määrä ja energia

K-hiukkasen massaa ei löydy nyt eikä varmasti tulevaisuudessakaan täsmällisenä lukuarvona mistään kirjoista, kansista, netistä tai tieteellisestä julkaisusta. Meidän täytyy valita jokin pieni ja tunnettu partikkeli, jonka massa tunnetaan ja johon K-hiukkasen massa suhteutetaan. Valitaan partikkeliksi elektroni. Tuo mainio vipeltäjä, energian kuljettaja ja siirtäjä.

Määritetään K-hiukkasen massa siten, että se biljoonasosa (1E+12 osa) elektronin massasta.

K-hiukkasen energiaan pääsemme käsiksi Albert Einsteinin kaavalla.

Mikä on yhden K-hiukkasen energia elektronivoltteina eV?

Ihminen

Tässäkin on käytetty rutkasti niin sanottua ”luovaa hulluutta”.

Ihmisen rakenteen pienin rakennuspalikka on K-hiukkanen. Se on myös muistiin tallentamisen, ajattelemisen ja ympäristön kanssa kommunikoinnin eli vuorovaikutteisen toiminnan perustyökalu. K-hiukkasesta rakentuvat ihmisen seuraavan tason palikat, eli atomit. Tai oikeastaan atomin muodostavat osat: protonit, neutronit ja elektronit. Atomien ja sen osasten massat sekä niiden toiminnat on pystytty pääosin toteamaan niin fysiikan kuin kemian aloilla. Erilaisia atomeja tunnetaan nykyisin noin 120.

Ihminen kuten kaikki Universumin näkyvä aine tai materia on kasautunut pe-riaatteessa seuraavasti: K-hiukkaset → protonit, neutronit, elektronit → atomit → molekyylit → solut → solujen yhteistyönä toimivat rakenteet. Vähemmälle huomiolle jätetään neutriinot, bosonit ja leptonit, spinnit ja ylös-alas-sivulle kvarkit.

Ihminen rakentuu ainakin TAULUKON 80 mukaisesti 41 eri alkuaineen atomeista. Siitä selviää lisäksi eri atomien prosentuaaliset määrät ihmisen painoon suhteutettuna. Ihmisessä on varmasti eri suuruisia määriä muidenkin aineiden atomeja, mutta niillä ei ole ihmisen rakenteen ja aineenvaihdunnan kannalta merkitystä. Esimerkiksi 80 kg painavassa ihmisessä on 61% happiatomeja eli 48,8 kg ja kultaakin löytyy 0,00001% eli 8 mg (kahdeksan milligrammaa). Vihreällä maalatut atomit muodostavat kivennäisaineita (Macro Minerals) ja ruskealla maalatut muodostavat hivenaineita (Trace Minerals)

Prosenttiosuudet on haettu täältä:

https://periodictable.com/Properties/A/HumanAbundance.html

Abundance in Humans of the elements

TAULUKKO 80

TAULUKKOON 81 on laskettu 80 kg painavan ihmisen kaikkien 41 alkuaineen atomien määrät grammoina, milligrammoina ja mikrogrammoina.

Ihmisen paino on ihmiskehon jokaisessa atomissa olevien protonien, neutronien ja elektronien yhteispaino. Mutta, kun lasketaan näiden yhteistilavuus ja verrataan tulosta ihmiskehon tilavuuteen, saadaan erittäin yllättävä lopputulos. Ihminen on tyhjää täynnä. Tai ei sittenkään, vaan tuon tyhjän tilan täyttävät K-hiukkaset.

TAULUKKO 81

TAULUKKO 82

TAULUKKOON 82 on laskettu yhden 80 kiloisen ihmisen kehon kaikkien atomien yhteismäärä, joka on 7,6737169E+27 kpl. Kun tiedetään, että ihmisessä on keskimäärin 1E+14 kpl soluja, jaetaan tällä edellinen, niin saadaan keskimäärin yhdessä solussa olevien atomien määräksi 7,6737169E+13. Tämä on 76,737169E+12 atomia eli 76,7 biljoonaa atomia.

Esimerkiksi yhdessä solussa on keskimäärin 2024 uraaniatomia ja kultaa löytyy vastaavasti keskimäärin yhdestä solusta 244595 atomin verran. Radiumia (Ra) on aika harvassa. Keskimäärin 2 atomia 1000 solussa eli 1 atomi 500 solua kohden.

TAULUKKO 83

Taulukkoon 83 on laskettu 80 kiloisen ihmisen kaikissa atomeissa olevat protonit, neutronit ja elektronit. Yhdessä atomissa protonien ja elektronien määrä on sama mutta neutronien määrä vaihtelee.

Nyt, kun tunnemme atomin osasten kappalemäärät ja niiden massat, voimme laskea näiden massojen summan.

80 kg ihmisessä on 44 kg protoneja, 36 kg neutroneja ja 24 grammaa elektroneja. Ihmisen massa on sama, kuin kehon kaikkien protonien, neutronien ja elektronien massojen summa. Elektronien määrä on suhteellisen pieni, mutta niillä on aivan ratkaiseva merkitys ihmisen kehossa ja aineenvaihdunnassa atomien ja molekyylien yhdistämisessä sekä energian tuotossa, siirrossa ja hyödyntämisessä.

Simppeliä ja yksinkertaista. Mutta huomattavasti korkeammalle aivoenergian tasolle ajaudutaan, kun ryhdytään pohtimaan ja vertaamaan 80 kg ihmisen tilavuutta kehon protonien, neutronien ja elektronien tilavuuksien summaan. Kehon tilavuudella tarkoitetaan ihon sisäpuolelle jäävän tilan tilavuutta.

Laskelman perusteella voidaan sanoa, että ihminen on ”tyhjää” täynnä. Tuo tyhjä tila on kaikkien atomien elektronikuorien ja ytimien välinen tila.

Ei ihmisessä ole tyhjää tilaa. Tila on elektronien ja K-hiukkasten pörräämiseen varattua tilaa.
Elektroneja on massaltaan pieni määrä, mutta ne vaativat ihmisestä lähes kaiken tilan pörrätäkseen.
Voidaan sanoa, että ihmisen elämä on elektronien pörräämistä ja niiden elektroniketjujen siirtämää energiaa eri kehonosien välillä.

Edellä tekstissä jo todettiin, että niillä on aivan ratkaiseva merkitys ihmisen kehossa ja aineenvaihdunnassa atomien ja molekyylien yhdistämisessä sekä energian tuotossa, siirrossa ja hyödyntämisessä.
Jos pystyisimme menemään mukaan tuonne atomi- ja molekyylitason pörräämiseen, huomaisimme, että ihminen on kuitenkin hyvin harvaa materiaa.

Kun ihminen kuolee energian siirto kehon osien välillä pysähtyy ja jäljelle jää vain kuoret. Proteiinien ja elektronien liikkeet soluissa ja niiden välillä lakkaavat.
Mutta elektronien pörrääminen yksittäisissä atomeissa jatkuu hamaan tulevaisuuteen, viime kädessä maailman loppuun saakka.